FullFocus Coaching - kaaoksesta järjestykseen

Miksi arjenhallinta on elämäntapamuuttujalle lähes välttämätön taito (ja miten sitä voi kehittää)?

Arjenhallinta on vahvasti hyvinvointiin sidoksissa oleva hyvinvointitaito, joka mahdollistaa arjen sujumisen mahdollisimman mutkattomasti. Tai, jos mutkia arkeen tuleekin, hyvä arjenhallitsija pystyy reagoimaan niihin panikoimatta.

Elämäntapamuutoksessa arjenhallinnan taitojen merkitys korostuu. Muutos itsessään ravistelee olemassa olevaa arkea, ja kun arjenhallinta on omissa hyppysissä, muutos ei aiheuta lisää kaaosta, vaan voi nojata tukevasti olemassa oleviin rakenteisiin.

Arjenhallinta pitää sisällään kaikki arjen toiminnot, kuten työ, opinnot, kotityöt, asioinnit, harrastukset, sosiaaliset suhteet, syömisen, liikunnan, nukkumisen ja ylipäänsä kaiken, mitä elämässäsi teet. Ja myös sen, mitä et tee, eli sen, kun vain olet tekemättä mitään.

Arki ulottuu myös itsesi ulkopuolelle ja arjenhallinnassa tuleekin ottaa huomioon myös kanssaihmiset ja muut tahot, jotka vaikuttavat tavalla tai toisella arjessasi. Esimerkiksi parisuhteessa eläjän tulee sovittaa arjenhallintaan myös puolison toimintoja, ja jos perheessä on lapsia, arkeen vaikuttavia osapuolia on vielä enemmän.

Mitä, jos arjenhallintaa ei olisi lainkaan?

Kuvittele, millaista elämä olisi, jos arjenhallinta olisi täysin hukassa eli arki olisi pelkkää kaaosta.

Sinulla ei olisi käsitystäkään siitä, mitä tapahtuu tai missä pitäisi olla milloinkin. Säntäilisit sinne tänne, aina hieman myöhässä ja sinusta tuntuisi, että joku muu ohjailee elämääsi. Yrittäisit tehdä montaa asiaa yhtä aikaa saadaksesi kaiken tehtyä, muttet silti saisi oikein mitään kunnolla valmiiksi. Aloitat yhtä ja toista, ja mikään ei edisty toivotusti. Unohtelisit asioita ja tapaamisia ja olisit koko ajan askeleen perässä omaa varjoasikin. Arkesi olisi yhtä selviytymistannerta ja iltaisin rojahtaisit rättiväsyneenä sänkyyn, jälleen liian myöhään, herätäksesi taas seuraavana aamuna muka pirteänä uuteen päivään.

Jos tässä samassa rytäkässä haluaisi vielä tehdä muutoksia omiin elintapoihin, kuten lisätä liikuntaa sekä vahvistaa mielentaitojaan, kuten itsevarmuutta ja epäonnistumisten sietokykyä, olisiko se mahdollista?

Muutos kaaoksen keskellä tarkoittaisi vain lisää kaaosta. Ja kaaos lisää kuormitusta. Mistä siis löytyisi tarvittavia voimavaroja muutokseen, kun on jo valmiiksi aivan puhkipoikki?

Arjenhallinta luo järjestystä ja rutiineja elämään

Saatat nyt ajatella, että arjenhallinta on elämän pilkuntarkkaa suunnittelua ja jatkuvaa kontrollointia ja jos ei näitä ole, arki on kaaosta. Ihan näin mustavalkoista ja ääripääajattelua se ei suinkaan ole.

Arjenhallinta on parhaimmillaan tunne siitä, että langat ovat omissa käsissäsi. Ehkäpä välillä jotkut langoista hieman sikin sokin, mutta ainakin omissa eikä jonkun muun käsissä. Koet voivasi itse säädellä arkeasi. Arjenhallinta on siis pohjimmiltaan tunne tai kokemus siitä, miten oma arki on hallussa.

Taitona arjenhallinta tarkoittaa kykyä suunnitella, organisoida, uudelleen järjestellä, muuttaa ja ennakoida omaa arkea. Huomionarvoista on siis se, että arjenhallintaan kuuluu myös kyky tehdä muutoksia nopeastikin alkuperäisiin suunnitelmiin eli kykyä olla joustava arjessaan. Ilman tätä taitoa arjesta tulee liian jäykkää ja raamitettua. Tällainen niin sanotussa rutiinikuplassa eläminen on yhtälailla kuormitustekijä kuin kaaoskin. Kultainen keskitie pätee arjenhallinnassakin.

Arjenhallintaa voisi verrata palapeliin, jossa ainakin suurin osa palasista on sopivasti omilla paikoillaan, saumattomasti toisiinsa kiinnittyneinä. Jos yhden palasen irrottaa, muu palapeli pysyy vielä kasassa. Arjen eri toiminnot ovat palapelin palasia. Voit itse miettiä, miltä palapeli näyttää pöydällä, jos arjenhallinta ei ole kunnossa.

arjenhallinta kokoaa palapelin palaset yhteen

Arjenhallinnan taidoilla palapelin kokoaminen alkaa tiettyjen selkeiden palojen asettamisesta paikoilleen. Vertauskuvallisesti nämä ovat arjen toistuvia tapoja ja toimintoja, joihin arki nojaa. Arjenhallinnalla ei siis yritetä hallita ihan kaikkea, vaan keskitytään ensisijaisesti niihin asioihin, jotka ovat suhteellisen pysyviä ja muuttumattomia. Suunnittelemalla ja järjestämällä omaa arkea nämä palaset löytävät kohdilleen ja syntyvät rutiinit luovat vahvan perustan arjen sujumiselle. Rutiinit rytmittävät arkea ja antavat tunteen siitä, että on ainakin jotain pysyvää. Etenkin, jos muutoksia on paljon ilmassa.

Järjestys ja ennakoitavuus luo tasapainoa ja turvaa ja arjenhallinnan taidoilla omaan arkeen saa järjestystä nimenomaan rutiinien avulla. Kun tiedät edes joidenkin asioiden olevan järjestyksessä, tunnet istuvasi oman arkesi valtaistuimella ja voit rauhallisin mielin keskittyä myös niihin asioihin, jotka eivät ole ihan yhtä siistissä järjestyksessä.

Arjenhallinta mahdollistaa muutosten tekemisen

Muutos alkaa sen tiedostamisesta, että jokin on nykytilanteessa toisin kuin sen haluaisi olevan. Muutos vaatii siis nykytilan tunnistamisen että tavoitetilan hahmottamisen. Lisäksi kirkkaana mielessä tulee olla omat arvot eli itselle tärkeimmät asiat, joista haluaa pitää kiinni ja joiden haluaa ohjaavan valintoja.

On sanomattakin selvää, että kaaoksesta on vaikea luoda kokonaiskuvaa eli kartoittaa nykytilannetta, saati miettiä, mikä toimii ja mitä pitäisi muuttaa. Muutos tässä tilanteessa olisi ensin kaaoksen kesyttäminen eli arjenhallinnan taitojen kehittäminen ja käyttäminen. Vasta sitten voi aloittaa varsinaiset muutokset elintavoissaan. Koska elämäntapoihin kuuluvat myös mielentaidot, ajatusmallit, tunteet, asenteet ja uskomukset, jo tämä muutos kaaoksesta järjestykseen on osa kokonaisvaltaista elämäntapamuutosta.

Kun oman arjen laittaa järjestykseen ja kokee hallitsevansa arkeaan, on paljon helpompi lähteä pohtimaan, mitä pitäisi muuttaa ja erityisesti, miten muutoksen saisi aikaiseksi. Kaikkea ei tarvitse muuttaa, joten arjesta on tärkeä löytää hyviksi havaittuja toimintatapoja ja pitää niistä kiinni. Arjenhallinta auttaa muutosten sujahtamisen näiden peruspilareiden lomaan ilman, että tuntisi menettävänsä otteensa omasta elämästään.

Muutos vaatii toistoja, toistoja ja vielä kerran toistoja ja hyvä arjenhallinta mahdollistaa sen, että toistoille on tilaa. Uudet toimintamallit alkavat löytää paikkansa arjesta ja muuttua pysyviksi rutiineiksi, kun niillä on tasapainoinen perusta, johon asettua.

Hallittu arki vahvistaa pystyvyydentunnetta ja elämän mielekkyyden kokemista

”Mikä tahansa toimeliaisuus lisää elämääsi hallinnan tunnetta ja edistää hyvinvointiasi.” Tämä loistava lause löytyy Mielenterveystalon sivustolta ja pitää täysin paikkansa. Jos elämässä ei ole sisältöä, elämä tuntuu merkityksettömältä ja siitä ei saa minkäänlaista otetta. Tämän olen huomannut erityisesti NUOTTI-valmennettavieni kohdalla. Kun ei ole mitään, mitä hallita, elämä tuntuu hallitsemattomalta.

Tunne siitä, että oma arki on hallussa vahvistaa pystyvyydentunnetta. Tämä tarkoittaa sitä, että tunnet voivasi tehdä erilaisia asioita ja luotat osaamiseesi ja mahdollisuuteesi onnistua. Etenkin muutoksessa pystyvyydentunteella on tärkeä rooli, kun opetellaan uusia taitoja ja tapoja. Pystyvyydentunne lisää rohkeutta mennä epämukavuusalueelle, kokeilla uutta ja luottaa itseensä.

Hyvä arjenhallinta vahvistaa myös kokemusta elämän mielekkyydestä. Arjenhallinnan taitojen avulla omaan arkeen saa koottua palasia, jotka saavat aikaan mielihyvää ja lisäävät elämästä nauttimista. Mielekkyyden kokeminen on yksi onnellisuuden tekijöistä. Arjenhallinnalla voit siis lisätä omaa onnellisuuttasi, joka todennäköisimmin on jokaisen elämäntapamuuttujan korkein päämäärä.

arjenhallinta - muistilaput seinällä

Jokainen voi oppia hallitsemaan omaa arkeaan

Arjenhallinta ei ole kyky, joka ihmisellä joko on tai ei ole. Se on taito, ja kuten mitä tahansa taitoa, arjenhallintaakin voi opetella ja kehittää. Toisilla ihmisillä on kyllä luontaisesti olemassa arjenhallinnassa tarvittavia taitoja, kuten organisointikykyä ja suunnitelmallisuutta, mutta jokaisen on mahdollista oppia samat taidot.

Arjenhallinnan taitojen kehittämisessä tärkeää on aito halu saada oma arki haltuun. Mikään taito ei kartu pakottamalla. Perustele siis itsellesi, miksi sinulle olisi tärkeää saada arjen langat siististi omiin käsiisi.

Arjenhallinnan taitojen opettelussa kannattaa lähteä liikkeelle kartoittamalla, mitä jos osaa ja mitä ei vielä osaa. Jos esimerkiksi ajanhallinta sujuu, mutta suunnitelmallisuus on heikko lenkki, keskitytään suunnitelmallisuuden vahvistamiseen. Avuksi voi ottaa kalenterin, kirjoittaa tehtävälistoja ja muistiinpanoja sekä opetella laatimaan ihan konkreettisia suunnitelmia, joista pitää myös kiinni.

Taitoa on myös osata pitää kiinni olemassa olevista rutiineista. Omien rutiinien tarkastelu auttaa hahmottamaan niitä toimintoja, jotka arjessa toistuvat ja nojaamaan näihin. Rutiinien osalta on hyvä tehdä myös rutiinitutkimusta omaa arkea selkeyttämään: Mitkä rutiineista ovat välttämättömiä, mitä voisi muokata tai jopa poistaa?

Joskus oma arki voi olla niin kaaosta, ettei siitä meinaa yksin saada minkäänlaista tolkkua. Tällöin ulkopuolisen apu arjen kokonaiskuvan muodostamisessa ja taitojen vahvistamisessa voi olla tarpeen. Ulkopuolinen katsoo arkeasi aina uusin silmin, ja saattaa nähdä sellaista, mitä omasta kuplasta ei tule huomanneeksi lainkaan. Kaikkea kun ei tarvitse osata ja opetella yksin.

Tuntuuko, että voisit tarvita apua?
Laita viestiä, niin katsotaan, miten voisin olla avuksi.

FullFocus Coaching - Saila Hilvola