fbpx
FullFocus Coaching - kokonaisvaltainen hyvinvointi

Mitä tarkoittaa kokonaisvaltainen hyvinvointi?

Kokonaisvaltainen hyvinvointi ei ole vain ruokaa, liikuntaa ja lepoa, vaan se on paljon laajempi ja pintaa syvemmälle ulottuva kokonaisuus, osiensa summa, ja kaikki sen osat vaikuttavat toisiinsa. Kokonaisvaltaisesti hyvinvoiva ihminen voi kaikin puolin hyvin, ei vain yhdellä osa-alueella eikä pelkästään ulkoisesti.

Hyvinvoinnista puhuttaessa ja erityisesti elämäntapamuutoksen yhteydessä keskitytään liian usein pelkästään arjen konkreettisiin tekoihin eli ravitsemukseen, liikuntaan ja lepoon. On totta, että nämä kolme ovat keskeisiä hyvinvoinnin ja terveyden osatekijöitä, mutta kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin osalta tämä on liian suppea näkökanta.

Ihminen on psykofyysissosiaalinen ja henkisenkin puolen omaava olento, joka ajattelee, tuntee ja toimii yksin ja yhdessä muiden kanssa. Kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin edistämisessä kaikki nämä puolet tulee ottaa huomioon ja huolehtia siitä, että niin ravinto, liikunta kuin lepokin sekä laajemmassa perspektiivissä fyysinen, psyykkinen/henkinen ja sosiaalinen hyvinvointi ovat kunnossa.

Kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin tähti

Kuvaan kokonaisvaltaista hyvinvointia tähtikuviolla, jonka jokainen sakara edustaa yhtä osa-aluetta. Tähti muodostuu kahdesta päällekkäisestä kolmiosta, joista toinen pitää sisällään perinteiset hyvinvoinnin kulmakivet – ravinto, liikunta ja lepo – ja toinen laajemmat osa-alueet – fyysinen, psyykkinen/henkinen ja sosiaalinen hyvinvointi. Liikunnan tilalla käytän kuviossa käsitettä aktiivisuus, jotta se ei liikaa rajaa liikettä pelkästään liikunnan harrastamiseksi.

Kaikki kolmion sakarat vaikuttavat toisiinsa ja ovat yhteydessä toisiinsa. Ja jotta kahdesta kolmiosta muodostuu tähti, tulee kolmioiden olla myös yhteydessä toisiinsa. Tähtikuvio kuvaa myös eri osa-alueiden tasapainoista suhdetta toisiinsa, sillä jos jokin sakara puuttuu tai on selkeästi muita pienempi, kyseessä ei enää ole tähti vaan muu epämääräinen monikulmio.

Seuraavaksi tarkastellaan näitä kahta tähden muodostamaa kolmiota ja niiden kärkiä erikseen.

Kokonaisvaltainen hyvinvointi tähtikuvio

Ravinto, aktiivisuus ja lepo – hyvinvoinnin kulmakivet

Ravinto on kaikkea, mitä syö ja juot

Ravinto hyvinvoinnin osatekijänä pitää sisällään kaiken sen, mitä suustasi alas laitat. Yksinkertaisimmillaan se on siis syömistä ja juomista ja suppeasti käsittää myös syömiseen liittyviä tapoja, kuten ateriarytmin.

Lisäksi tämän kärjen kohdalla voidaan yksittäisten ruoka-aineiden ohella tarkastella myös riittävää energiansaantia, vitamiinien ja kivennäisaineiden saantia ja yleisesti ottaen sitä, saatko ravinnosta kaiken tarvitsemasi, eli tukeeko se hyvinvointiasi ja terveyttäsi.

Aktiivisuus on muutakin kuin liikuntaa

Aktiivisuus pitää sisällään kaiken liikkumisen: muun muassa arkiaskareet, touhuamisen lasten kanssa, liikuntaharrastukset, kävelylenkit ja hyötyliikunnan. Aktiivisuus ei siis ole vain järjestettyä, varsinaista liikunnan harrastamista, kuten yleensä ajatellaan. Se on kaikkea sitä, millä tavoilla ja kuinka paljon itseäsi arjessasi liikutat.

Liikunta ja ylipäänsä fyysinen aktiivisuus vaikuttaa terveyteesi ja hyvinvointiisi enemmän kuin uskotkaan, ja kuten minkä tahansa osa-alueen kohdalla, tässäkin tulisi löytää kultainen keskitie. Liian vähäinen liikunta on suoranainen terveysriski, mutta liiallinen fyysinen kuormitus ei sekään tue hyvinvointia. Liiasta liikunnasta et ehdi palautua, mikä nostaa jatkuvasti kuormitustilaa kehossasi. Liian vähäinen liikunta puolestaan aiheuttaa niin sanotusti ”kulutuskadon”, eli syöty ruoka tarttuu helpommin kehoon. Pahimmillaan fyysinen passiivisuus eli liikkumattomuus tai hyvin vähäinen liikunta lisäävät sairastumisriskiä pitkäaikaissairauksiin.

Lisää liikunnan terveysvaikutuksista voit lukea THL:n nettisivuilta.

Lepo on unta ja palautumista

Kolmas kärki, lepo, unohtuu helposti, kun keskitytään ruokavalion terveellisyyteen ja liikunnan lisäämiseen. Onneksi levon tärkeydestä on alettu puhua entistä enemmän, sillä yhä suorituskeskeisemmäksi ja hektisemmäksi käyvässä nykykulttuurissa sen merkitys vain korostuu.

Lepo ei tarkoita pelkästään nukkumista, vaan se käsittää kaiken palautumista edistävän, fyysisen, psyykkisen, henkisen ja sosiaalisen levon ja rauhoittumisen. Lepoa tarvitaan vastapainoksi kaikessa toiminnassa, oli kyse sitten ajatustyöstä tai fyysisestä kuormituksesta. Sekä keho että mieli tarvitsevat riittävästi lepoa, eri tavoilla vuorokauden eri aikoina.

Unen merkitys terveydelle ja hyvinvoinnille on kiistaton, ja mikäli uni on vähäistä tai laadultaan huonoa, hyvinvointisi kärsii, ennemmin tai myöhemmin. Jos et ole levännyt kunnolla, et saa liikunnasta sitä hyötyä, mitä haluat: keho korjaa ja vahvistaa itseään levossa. Kun opettelet uusia asioita, tarvitset lepoa, erityisesti unta: oppiminen tapahtuu levossa. Unen aikana aivot järjestelevät tietoja eli siirtävät niitä työmuistista pitkäkestoiseen muistiin. Lepo vaikuttaa myös – usko tai älä – syömiskäyttäytymiseen: huonosti nukkuneena koet herkemmin makeannälkää, hormonitoimintasi heittelee, mikä sekoittaa tavanomaista syömistäsi, ja kompensoit väsymystä syömisellä. Unen elintärkeydestä kertoo se, että unettomuus on pitkään jatkuessaan tappava tauti.

Fyysinen, psyykkinen/henkinen ja sosiaalinen hyvinvointi – kokonaisvaltainen näkökulma hyvinvointiin

Jos mietitään hyvinvointia laajemmastakin näkökulmasta, edellä kuvatut hyvinvoinnin kulmakivet eivät yksinään riitä. Rinnalle tulee ottaa toinen kolmio, jonka kärjet ovat laajempia hyvinvoinnin osa-alueita: fyysinen, psyykkinen/henkinen ja sosiaalinen. Kun ensimmäinen kolmio keskittyy kuvaamaan pääosin vain konkreettista toimintaa, tämä toinen kolmio huomioi ihmisen pintaa syvemmältä eli myös ajatusten ja tunteiden sekä sosiaalisen kanssakäymisen tasolta.

Kuten tulet huomaamaan, tähden eri kärjet eivät ole erillisiä saarekkeita, vaan ne soluttautuvat toinen toisiinsa. Hyvinvoinnin kulmakivet, ravinto, aktiivisuus ja lepo, sisältyvät kaikkiin seuraavaksi esittelemiini laajemman näkökulman osa-alueisiin.

Fyysinen hyvinvointi kertoo kehon tilasta

Fyysinen hyvinvointi kertoo yksinkertaistettuna, miten elimistösi voi. Elimistön kuntoa voidaan mitata erilaisin testein ja siten saada tietää, missä kunnossa esimerkiksi sydän, keuhkot, hormonitoiminta, veren rasva- ja sokeriarvot, aivojen fysiologinen toiminta, luusto ja lihaksisto ovat. Fyysinen hyvinvointi pitää siis sisällään kehon mitattavissa olevat toiminnot. Myös kehonpaino ja kehonkoostumus ovat tietoja, jotka kertovat osaltaan fyysisen hyvinvoinnin tilasta, joskaan näiden varaan ei tule omaa fyysistä hyvinvointiaan unohtaa. Fyysinen hyvinvointi on paljon laajempi kokonaisuus kuin pelkkä ulkonäkö.

Fyysinen hyvinvointi ei kuitenkaan ole pelkkää suorituskykyä, vaan laajemmin ajateltuna kehon yleistä terveyttä ja hyvinvointia, jaksamista ja toimintakykyisyyttä. Mittaaminen ei siis tarkoita pelkkää puhdasta dataa, vaan fyysiset toiminnot ovat myös arjessa mitattavissa: esimerkiksi jaksatko kantaa kauppakasseja, jaksatko kävellä rappuja puuskuttamatta, heräätkö aamulla virkeänä tai yletätkö laittamaan sukat itse jalkaasi?

Psyykkinen ja henkinen hyvinvointi on mielen hyvinvointia

Psyykkinen ja henkinen hyvinvointi on kaikkea oppimista, oivaltamista, tuntemista ja ajattelua. Tähän sisältyvät myös opitut tavat ja tottumukset, joita mielesi ohjailee, tietoisesti tai tiedostamatta. Tämän osa-alueen toimintoja voisi mitata aivoaaltoina, mutta ne eivät tämän osa-alueen kohdalla ole tarpeellista tietoa. Sen sijaan tarkastellaan, miten mieli voi eli tätä osa-aluetta voisi kutsua myös mielen hyvinvoinniksi.

Keho ja mieli ovat jatkuvassa vuorovaikutuksessa keskenään ja mieli ohjaa kaikkea tahdonalaista toimintaa, vaikket sitä aina tiedostaisikaan. Psyykkinen ja henkinen hyvinvointi on siten erittäin tärkeä osa-alue, jota ei pidä unohtaa, kun arvioit omaa kokonaisvaltaista hyvinvointiasi.

Sosiaalinen hyvinvointi rakentuu vuorovaikutuksessa muihin ihmisiin

Sosiaalinen hyvinvointi kuvaa sitä, millainen sinua ympäröivä sosiaalinen verkostosi on ja miten se vaikuttaa sinuun. Tätä ei voi mitata kontaktien määrässä, koska toinen tykkää olla enemmän itsekseen, toinen taas nauttii muiden seurasta. Sosiaalinen hyvinvointi on subjektiivinen kokemus. Se on suhteessa omiin toiveisiin ja tarpeisiin: Esimerkiksi: Koetko voivasi hyvin sosiaalisesti, onko sinulla tarpeisiisi nähden riittävästi verkostoa, onko sinulla ystäviä, pystytkö olemaan kanssakäymisessä muiden kanssa, onko sinulla riittävät vuorovaikutustaidot?

Kokonaisvaltainen hyvinvointi on osiensa summa

Kun alat pureksia näitä kuutta tähden sakaraa, huomaat, että ne vaikuttavat kaikki toisiinsa. Jos yhdessä on puutteita, muut kärsivät.

Jos esimerkiksi ravitsemuksesi on kohdillaan, mutta olet arjessasi hyvin passiivinen ja unta tulee 6-7 tuntia yössä, ei ravinto yksinään riitä pitämään sinua hyvinvointisena. Tai jos liikut kuin hullu, mutta lepo unohtuu ja syöminen on mitä sattuu, ei liikunnasta ole hyötyä, vaan päinvastoin haittaa. Tai jos kaikki muu toimii, mutta uni jää huonoksi ja lyhyeksi, jatkuva univaje haittaa koko muuta hyvinvointia hyvinkin paljon.

Jos et voi fyysisesti hyvin, saatat tuntea itsesi alakuloiseksi ja hakeudut mieluummin yksinäisyyteen kuin kanssakäymiseen muiden kanssa. Fyysinen hyvinvointi rajoittaa tällöin sosiaalista ja psyykkistä/henkistä hyvinvointia. Fyysisesti huonostivoivana et myöskään mielelläsi lähde liikkumaan, vaikka se tekisi sinulle hyvää. Vaikka olisit fyysisesti parhaassa iskussa, mutta olet yksinäinen tai kamppailet heikon itsetunnon kanssa, et ehkä pysty sellaisiin suorituksiin, mihin pystyisit, jos kaksi muuta osa-aluetta olisivat kunnossa. Jos taas sosiaalinen hyvinvointisi on heikolla tasolla, ei riitä, vaikka kehosi ja mielesi olisivat kuinka vahvoja tahansa.

Keho ja mieli eivät ole toisistaan irrallisia

On tärkeä ymmärtää, että keho ja mieli eivät toimi toisistaan irrallisina, eikä ihminen elä täysin irrallisena muista ihmisistä. Esimerkiksi mielen tuottamat tunteet tuntuvat myös kehossa ja toisaalta keho saattaa reagoida tunnereaktioilla (esimerkiksi käsien hikoaminen) jo ennen kuin tunne tuntuu mielessä. Ihminen voi uskotella itselleen viihtyvänsä yksin, mutta tuntee jatkuvaa ahdistavaa oloa kehossaan yksinäisyyden vuoksi. Muut ihmiset voivat vaikuttaa siihen, miten ajattelet, tunnet ja toimit, vaikka kuvittelet tekeväsi päätökset itse. Jos edelleen ajattelet, että oikeanlainen ruokavalio ja riittävä liikunta tekevät sinusta kokonaisvaltaisesti paremminvoivan, nyt on aika muuttaa ajattelutapaa ja ottaa kokonaisvaltainen hyvinvointi laajempaan tarkasteluun.

Stressi kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin uhkana

Stressi saattaa ilmetä joko psyykkisenä tai fyysisenä, tai yhtä aikaa kumpanakin. Mielen päällä olevat miljoonat asiat, kiire ja esimerkiksi riittämättömyydentunne lisäävät psyykkistä stressiä. Fyysisen stressin tekijänä liiallinen fyysinen kuormitus on yleisin tekijä, mutta yhtälailla esimerkiksi dieetti, uusi ruokavalio, raskaus tai sairaus kuormittavat fyysistä puolta.

Stressiä voisi kuvata kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin tähtikuviossa joko hetkellisenä salamaniskuna tai jatkuvana ympäröivänä kehänä, joka vaikuttaa hyvinvointiin. Stressi vaikuttaa niin mieleen kuin kehoonkin ja nämä kaksi ovat jatkuvassa vuorovaikutuksessa keskenään. Stressin vaikutukset kehossa saattavat ilmaantua esimerkiksi yllättäin esiin puskevana ihottumana, univaikeuksina tai suolisto-oireina. Suolistossa ilmenevä stressi vaikuttaa vastustuskykyyn, sillä suolistolla on immuniteetin ylläpidossa merkittävä rooli. Mielessä stressi alkaa näkyä moninaisina oireina, kuten unohteluna, ärtyneisyytenä ja alakuloisuutena.

Koska stressin, etenkin pitkäaikaisen stressin, vaikutus hyvinvointiin on valtavan suuri, tulee stressi nähdä yhtenä hyvinvoinnin osatekijänä ja pyrkiä tasapainoon myös sen osalta. Täysin stressitön elämä ei ole tavoitteena, vaan pikemminkin se, että opit käsittelemään stressiä ja sitä aiheuttavia asioita ja siten huolehtimaan tasapainon säilymisestä kuormituksen ja palautumisen välillä.

Tilaa ilmainen opas stressinhallintaan!

Kultainen keskitie

Valmennustyössäni kuin myös omassa elämässäni korostan joustavuutta, rentoutta ja elämänmakuisuutta. Täydellisyyteen ei tarvitse yrittää pyrkiä, vaan tasapainoon. Kultainen keskitie kuvaa tätä ajatusmallia täydellisesti.

Kun kaksi hyvinvoinnin kolmiota ja kaikki tähden sakarat ovat tasapainossa, olet niin sanotulla kultaisella keskitiellä. Sitä kohti tulisi pyrkiä. Kultainen keskitie ei ole täydellisen siloteltu ja optimoitu tie, vaan se on leveä päivittäisten itselle sopivien rutiinien baana, josta voi välillä karata myös sivupoluille joustamaan tavanomaisista rutiineista. Kultaisella keskitiellä ja sen sivupoluilla sinun on kokonaisvaltaisesti hyvä olla, olet tyytyväinen elämään ja itseesi ja voit nauttia elämästä.

Silloin tällöin kultainen keskitie saattaa olla kuoppainen, ja jokin tähden kärjistä saattaa murtua. Tällöin tärkeintä on, että tiedostat tilanteen ja heti, kun siihen on mahdollisuus, alat korjata murtunutta kohtaa uudelleen saavuttaaksesi tasapainon. Ja muista, pienin askelin, yksi askel kerrallaan.

FullFocus Coaching - Kultainen keskitie

Kohti muutosta

Kokonaisvaltainen hyvinvointi on aina yhtä vahva kuin sen heikoin lenkki. Vahvistaaksesi hyvinvointiasi sinun tulisi sekä vahvistaa jo entuudestaan hyvinvointiasi tukevia osa-alueita ja samalla pienin askelin alkaa tehdä muutosta niillä osa-alueilla, jotka heikentävät hyvinvointiasi tällä hetkellä. Pelkkä heikkouksiin takertuminen ei kannata, sillä silloin saatat unohtaa vahvuuksiesi vaalimisen. Toisaalta, vahvistamalla vahvuuksia lisää ja lakaisemalla heikot lenkit maton alle, hyvinvointisi ei koskaan pääse vahvistumaan sellaiseksi, joka se voisi olla, jos kaikki osa-alueet olisivat kunnossa. Uskalla siis kohdata heikkoutesi ja kehittää niitä.

Kun alat tehdä muutoksia yhdellä osa-alueella, huomaat pien muidenkin osa-alueiden vahvistuvan. Esimerkiksi, kun löydät itsellesi sopivan ruokavalio, voit vaikuttaa elimistösi hyvinvointiin, jaksat liikkua, unesi saattaa parantua ja tunnet kaikin puolin olosi vireäksi, elinvoimaiseksi ja vahvaksi. Hyvinvoinnin eri osa-alueet ovat tällöin tasapainossa. Tämä on tärkeä muistaa etenkin silloin, jos tavoitteenasi on laihduttaa. Tekemällä kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin tähtääviä muutoksia, paino alkaa pudota muutosten sivutuotteena sen sijaan, että keskittyisit vain painoosi ja siihen vaikuttaviin tekijöihin.

Omaa hyvinvointia kannattaa arvioida ennen muutostyöhön lähtemistä. Kirjaa ylös, mitkä asiat ovat jo hyvin ja mitkä kaipaavat muutosta. Mitä tulee säilyttää, mitä poistaa? Mitä lisätä, mitä vähentää? Muista, ettei kokonaisvaltainen hyvinvointi tarkoita täydellisyyttä, vaan sitä, että tähden sakarat ovat tasapainossa keskenään ja tukevat toisiaan. Tärkeintä on, että sinä itse koet voivasi kokonaisvaltaisesti hyvin.

Kohti kokonaisvaltaista hyvinvointia!

Jos tarvitset apua kokonaisvaltaisen hyvinvointisi vahvistamiseen, Onnistuja-valmennus on sinua varten. Ota rohkeasti yhteyttä.

Tuntuuko, että voisit tarvita apua?
Laita viestiä, niin katsotaan, miten voisin olla avuksi.

FullFocus Coaching - Saila Hilvola

Tee unelmastasi totta! Opetan sinulle maksuttomassa webinaarissa, MITEN.

Tältä pysyvien elämäntapamuutosten tekeminen näyttää todellisuudessa – 3+2 askeleen menetelmä